Vuoron saa pieni lähes oikeaa harvinaisuutta käsittelevä perhostarina. Palataan vuoden 2022 kevääseen ja siirrytään pohjoiseen Karigasniemelle. Siellä vielä tarkemmin Piesjängän lähimaastoihin porokylän puolelle varsinaisen suoalueen laitaan. Olin tuolloin astua jonkin korean suurikokoisen perhosen päälle. Sen komeanpuoleinen väritys kiinnitti huomiota ja koska perhonen rauhallisesti kökötti paikallaan suokasvustossa, pitihän siitä kuva ottaa. Tein otuksen määrittämiseksi jotain epämääräisiä verkkohakuja ja olin saavinani lajin sopimaan siilikkäiden heimoon. Asia jäi sillä kerralla kuitenkin siihen.
Tavattuani paluumatkalla Limingalahdella pohjoiseen matkalla olleen perhosharrastajapariskunnan, muistin taas tämän mysteeriperhosen. Näytin kuvaa heille ja määritys loksahti välittömästi kohdalleen. Olin kuvannut lapinsiilikkään, melko harvinaisen pohjoisimmassa Lapissa tunturimaastoissa kesäkuun puolivälin ja heinäkuun alkupuolen välillä lentelevän perhoslajin. Sen kannan koko vaihtelee merkittävästi vuosittain ja ehkä osittain tästäkin syystä tämäkään pariskunta ei ollut lajia milloinkaan havainnut.
Anekdoottina voisi vielä mainita, että lapinsiilikkään on tieteelle kuvaillut Carl von Linnén oppilas ruotsalainen kasvitieteilijä Carl Peter Thunberg. Thunberg-nimestä tulee helposti mieleen, Gretan ohella, keltavästäräkin pohjoinen tummapäinen thunbergi-alalaji. Tämän taksonin on kuitenkin kuvaillut Thunbergin aikalainen, niin ikään ruotsalainen Gustaf Johan Billberg, jonka mukaan Thunberg puolestaan on nimennyt Etelä-Amerikklaisen Billbergia-kasvisuvun. Olettaa sopii, että tapauksissa olisi noudatettu vastavuoroisuusperiaatetta.
Mahdollisesti näin tai sitten jotain muuta. Vahva ehkä vähintään.
Artikkelikuva ei ole oma! Sen on ottanut Vítězslav Maňák joka sallii kuvan käyttämisen CC BY-SA 3.0-lisenssillä. Alkuperäinen kuva löytyy osoitteesta https://openverse.org/image/19dc48a0-98d8-4945-af6f-b0973f5ea620?q=Pararctia+lapponica
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.