Sunnuntaina oli aika lähteä Naantaliin siskon pojan kymmenen ensimmäisen elinvuoden kunniaksi järjestettyihin juhliin, jotka jo perinteiseen tyyliin järjestetettiin Varha:n henkilökunnan käytettävissä olevassa huvilassa entisen Metsä-Jukolan lähistöllä Luonnonmaalla. Koska kekkerit alkoivat jo aamuyhdeksältä, sisältyi päivään mahdollisuus ajella Ruissaloon katsomaan kun Tall Ships Races:n osallistuvat laivat lähtivät Turusta kohti Maarianhaminaa.
Sama ajatus oli tullut monen muunkin mieleen ja saapuminen oli varsin ruuhkainen. Ensimmäinen kuviteltu kohde rantapromenadin varrella osoittautui mahdottomaksi sillä minnekään lähialueelle ei saanut pysäköidä. Niinpä matka jatkui Kansanpuistoon, jossa Turun kaupunki oli pysäköinnin sallinut. Vaikka väkeä oli paljon, jonkinlainen kuvauspaikka kuitenkin järjestyi. Laivat kylpivät jyrkässä vastavalossa, joten mistään näyttelykuvista ei ollut syytä unelmoida. Jotain sentään syntyi. Ellei priimaa niin sitten vähän huonompaa.

Tämäkin tilaisuus päättyi aikanaan vaikka kaksi suurta laivaa jostain syystä edelleen Aurajokeen jäikin. Ruissalon jälkeen vuorossa oli naapurisaari Hirvensalo ja siellä tarkemmin Friskalanlahden lintutorni. Tai siis näin kuvittelin, mutta koska edellisestä käynnistä on jo tovi vierähtänyt, vastaan tulikin esteetön lintulava. Hyvin nopeasti kuitenkin selvisi, että vanha tornikin oli edelleen olemassa täsmälleen samassa paikassa kuin aiemminkin.
Paikalla lauloi rytikerttunen ja pari eklipsipukuista harmaasorsaakin vilahti kaislikon reunassa. Olin kuulevinani noin sekunnin mittaisen ruokosirkkalinnun surahduksen mutta lopulta kuitenkin päättelin, että äänilähteen täytyi olla jotain muuta kuin ruokosirkkalintu. Eiväthän ne enää heinäkuun lopulla lauleskele.
Likimain samalla hetkellä paikalla ollut paikallinen harrastaja kuitenkin kertoi edellisenä päivänä sellaisen kohteessa havaitun. Hetken kuluttua pätkittäistä surinaa kuului taas ja nyt myös muut paikalla olleet onnistuivat surahdukset havaitsemaan. Olihan otus jo lintutiedotuksessakin ollut, mutta oli jotenkin mennyt kokonaan ohi. Eipä siinä sitten muuta kuin päivitysviesti eetteriin ja hyvillä mielin kohti Humppilan rautatieasemaa perheen kakkosautoa noutamaan.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.